Kansakoulu Jyväskylässä ja Janakassa
Ylioppilas 31.5.1972 Jyväskylän tyttölyseosta
viisi laudaturia ja yksi magna cum laude
keskiarvo 9,4
Opinnot Jyväskylän yliopistossa:
Hum. kand. 25.1.1977
Fil. kand. ja fil. maist. 8.5.1979
Fil. lis. 26.5.1987
Fil. tri 15.4.1997
Dosentin pätevyys 1.11.2001
Opinnot Helsingin yliopistossa:
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot 23.3.1983
Suoritetut arvosanat:
Yleisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Latinan cum laude, erinomaiset tiedot
Suomen cum laude, hyvät tiedot
Kasvatustieteen approbatur
Muut opinnot ja suoritukset:
Äidinkielen lehtorin kelpoisuuteen kuuluva puheopin tutkinto (AsK 267/1956), erinomaiset tiedot, 30.10.1975
Kouluhallinnon alin arvosana, 16.6.1978
Osallistuminen stipendiaattina Villa Lantessa kurssille ”Antiikin Rooman kulttuuri sen säilyneiden monumenttien valossa”, 13.2. – 12.5.1978
Jyväskylän yliopiston virkoihin ja toimiin vaadittava ruotsin kielen koe, 28.4.1980
Portfoliokurssi henkilökunnalle (OPLO209, 5 ECTS), 8.2.2007
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuus (VYO0253, 10 op.), sisältää mm. opintojakson Verkko-opetuksen suunnittelumalli, 2 op., 31.1.2007.
TieVie – valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutus 2006 – 2007. 15 op.
***
Opetusnäytteet Jyväskylän yliopistossa
Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Opetusnäyte englannin kielellä kirjallisuuden kotimaisen linjan yliassistentuuria varten 15.8.2007, hyvä.
tiistai 19. elokuuta 2008
Työssä ja toimessa
Vesannon peruskoulun yläasteen äidinkielen ja uskonnon opettaja, 8.3. – 14.4.1976
Vihannin yläasteen ja lukion äidinkielen ja latinan opettaja, 16.12.1976 – 12.3.1977
Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirjastoapulaisena 1.7.1979 – 27.1.1980
Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella / kirjallisuuden oppiaineessa 1980–:
tss. amanuenssi (20 t/vk), 28.1.–24.3.1980
vs. ylimääräinen assistentti, 25.3.–25.5.1980
tss. amanuenssi (20 t/vk), 26.5.– 31.8.1980
samoin 8.12.1980–14.6.1981
vs. assistentti, 15.6.–31.7.1981
tss. amanuenssi (20 t/vk), 16.11.– 7.11.1981
vs. assistentti, 28.11.1981–31.12.1981
tss. amanuenssi, 1.1.– 25.2.1982
tss. tutkimusassistentti II, 3.5.– 31.8.1982
vs. assistentti, 1.9.– 31.12.1982
tss. tutkimusassistentti II, 1.1.– 31.7.1983
päätoiminen tuntiopettaja, 1.8.1983–30.9.1985
vs. assistentti, 1.10.– 31.7.1987
assistentti, 1.8.1987– 31.8.1988
vs. yliassistentti, 1.1.1989– 31.7.1990
vt. yliassistentti, 1.8.1990– 31.7.1992
assistentti, 1.8.1992– 31.7.1995
vt. yliassistentti, 1.9.1995– 31.7.1996
assistentti, 1.8.1996– 31.12.1991
ma. yliassistentti, 1.9.1995– 31.12.1995
ma. yliassistentti, 1.1.1996– 31.7.1996
yliassistentti, 1.1.1997– 31.7.2002
yliassistentti, 1.8.2002– 31.7.2007
dosentti 1.11.2001–
Virkavapaus
Palkaton virkavapaus, syynä tutkimustyö, johon oli apurahaa, 16.9. – 25.10.2003
Sivutoimet
Sivutoiminen tuntiopettaja Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella, 1.9.1980– 31.7.1983:
vuosi opetusta muita tehtäviä
1980 47 tuntia 24 tuntia
1981 231 32
1982 157 36
1983 60 2
yhteensä 589 tuntia
Tuntiopettaja Jyväskylän kauppaoppilaitoksen järjestämällä kirjastoapulaisten siirtymävaiheen kurssilla:
luentosarja Kirjallisuuden historia ja lajit (3 x 12 tuntia ja kertauskuulustelut)
2.9. – 9.9.1980
6.10. – 20.10.1981
23.9. – 1.10.1982
Avustaja sekä kirja- ja konserttiarvostelija mm. seuraavissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa:
Katsaus,
Ortodoksinen kulttuuri,
Vartija,
Pirta,
Satakunnan Kansa,
Vaasa,
Finnica,
Agricola,
Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivut
Vihannin yläasteen ja lukion äidinkielen ja latinan opettaja, 16.12.1976 – 12.3.1977
Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirjastoapulaisena 1.7.1979 – 27.1.1980
Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella / kirjallisuuden oppiaineessa 1980–:
tss. amanuenssi (20 t/vk), 28.1.–24.3.1980
vs. ylimääräinen assistentti, 25.3.–25.5.1980
tss. amanuenssi (20 t/vk), 26.5.– 31.8.1980
samoin 8.12.1980–14.6.1981
vs. assistentti, 15.6.–31.7.1981
tss. amanuenssi (20 t/vk), 16.11.– 7.11.1981
vs. assistentti, 28.11.1981–31.12.1981
tss. amanuenssi, 1.1.– 25.2.1982
tss. tutkimusassistentti II, 3.5.– 31.8.1982
vs. assistentti, 1.9.– 31.12.1982
tss. tutkimusassistentti II, 1.1.– 31.7.1983
päätoiminen tuntiopettaja, 1.8.1983–30.9.1985
vs. assistentti, 1.10.– 31.7.1987
assistentti, 1.8.1987– 31.8.1988
vs. yliassistentti, 1.1.1989– 31.7.1990
vt. yliassistentti, 1.8.1990– 31.7.1992
assistentti, 1.8.1992– 31.7.1995
vt. yliassistentti, 1.9.1995– 31.7.1996
assistentti, 1.8.1996– 31.12.1991
ma. yliassistentti, 1.9.1995– 31.12.1995
ma. yliassistentti, 1.1.1996– 31.7.1996
yliassistentti, 1.1.1997– 31.7.2002
yliassistentti, 1.8.2002– 31.7.2007
dosentti 1.11.2001–
Virkavapaus
Palkaton virkavapaus, syynä tutkimustyö, johon oli apurahaa, 16.9. – 25.10.2003
Sivutoimet
Sivutoiminen tuntiopettaja Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella, 1.9.1980– 31.7.1983:
vuosi opetusta muita tehtäviä
1980 47 tuntia 24 tuntia
1981 231 32
1982 157 36
1983 60 2
yhteensä 589 tuntia
Tuntiopettaja Jyväskylän kauppaoppilaitoksen järjestämällä kirjastoapulaisten siirtymävaiheen kurssilla:
luentosarja Kirjallisuuden historia ja lajit (3 x 12 tuntia ja kertauskuulustelut)
2.9. – 9.9.1980
6.10. – 20.10.1981
23.9. – 1.10.1982
Avustaja sekä kirja- ja konserttiarvostelija mm. seuraavissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa:
Katsaus,
Ortodoksinen kulttuuri,
Vartija,
Pirta,
Satakunnan Kansa,
Vaasa,
Finnica,
Agricola,
Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivut
Asiantuntijatehtäviä
1 Kurssi Antiikin Rooman kulttuuri sen säilyneiden monumenttien valossa. Osallistuminen kurssille opetusministeriön myöntämän stipendin turvin. Italia, Rooma, Villa Lante 13.2.1978-12.5.1978.
2 Renessanssi taide -ryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 1980-1981.
3 Suomalaisia nykykirjailijoita –teoksen toimituskunnan jäsen. Jyväskylän yliopisto 1985-1986.
4 Jyväskylän Kalevalaiset Naiset ry:n jäsen 1990.
* 5 Valtakunnallisen Lassi Nummi –juhlaseminaarin ja -kirjan ideointi, organisointi ja rahoituksen hankkiminen. Jyväskylän yliopisto 1998.
* 6 Tieteellisen seminaarin ideointi ja toteutus: Jenny Liljan muistoseminaari Ihmisen kasvu. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.
7 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1998.
8 Kirjallisuuden tutkijain seuran hallituksen jäsen 1.1.1999- 31.12.2002.
* 9 Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin ideointi ja organisointi. Jyväskylän yliopisto 3.11. ja 24.11.2000.
10 Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus –työpajan johtaja. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 24.11.2000.
11 Lisensiaatintyön tarkastaja. Tampereen yliopisto 8.4.1999.
12 Aktiivinen osallistuminen virolais-suomalaiseen kirjallisuusseminaariin Taasleitud aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5.–22.5.1999.
13 Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset -sektion toinen johtaja Kirjallisuudentutkijain seuran seminaari Lammilla 14.1.–15.1.2000.
14 Finnica-hanke 2001–2002, 2006.
* 15 Osallistuminen Kirjallisuudentutkijain seuran 75-vuotisjuhlaseminaarin Miten lukea ja miksi? suunnitteluun ja toteutukseen KTS:n hallituksen jäsenenä. Jyväskylän yliopisto 2002.
16 Modernismi-sektion toinen johtaja yhdessä Kirjallisuudentutkijain seuran 75-vuotisjuhlaseminaarissa. Jyväskylän yliopisto 18.1.–19.1.2002.
17 Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjan referee-arvioija 2002.
18 Avain-lehden referee-arvioija.
* 19 Mukana ideoimassa ja toteuttamassa Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generaliaa. Jyväskylän yliopisto 22.9. - 24.11.2003.
* 20 Valtakunnallista tieteellistä seminaaria Suomalaisen modernin lyriikan synty organisoivan ryhmän jäsen. Kuopio 7.11.2003.
* 21 Keski-Suomi – Suomi – Eurooppa –seminaarin ideoija, organisoija ja puheenjohtaja. Jyväskylän yliopisto 29.3.2004.
* 22 Seminaaria Jyväskylä – Suomen Ateena? suunnitelleen ja järjestäneen työryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto toukokuu 2004.
23 Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:n perustamista valmistelleen ryhmän yhdyshenkilö ja 23.8.2004 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja.
* 24 Sanan mahti –seminaarin ideoija ja organisoija. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.
* 25 Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa –seminaarin ideoija ja organisoija. Keski-Suomen museo 4.2.2005.
* 26 Antiikin kirjallisuus tänään –seminaaria ideoineen ja organisoineen ryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 22.2.2005.
* 27 Humanismin aika –seminaarin suunnittelu ja organisointi. Jyväskylän seurakuntatalo 18.3.2005.
* 28 Mikael Agricola –kirjallisuustapahtuman suunnittelija ja organisoija. Viitasaaren kaupungintalo 9.4.–10.4.2005.
* 29 Mukana suunnittelemassa Larin Paraske –kansanrunoustapahtumaa. Jyväskylän ortodoksisen kirkon juhlasali 21.4.2005.
* 30 Keski-Suomi –tapahtuman ideoija ja organisoija. Keski-Suomen maakuntakirjasto 3.9.2005.
* 31 Kirjakaupunki Jyväskylä –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 6.10.2005.
* 32 Kirjallisuustapahtuma Aleksis Kiven päivän merkeissä. Ideoija ja organisoija. Korpilahti, Alkio-opisto 10.10.2005.
* 33 Suomen heimot –tapahtuman järjestelyt. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.
* 34 Työryhmässä suunnittelemassa ja organisoimassa Arvot ja elämän kunnioitus –seminaaria. Petäjäveden Miilu-sali 12.11.2005.
* 35 Jyväskylä – kirjakaupunki. Keskustelutilaisuuden järjestäminen. Jyväskylän kaupunginkirjasto 16.11.2005.
* 36 Humanismin aika –seminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän seurakuntatalo 18.3.2005.
* 37 Aleksis Kiven päivän kirjallisuusseminaari. Ideoija ja organisoija. Korpilahden Alkio-opisto 10.10.2005.
* 38 Arvot ja elämän kunnioitus –seminaari. Suunnittelu- ja organisointiryhmän jäsen. Petäjäveden Miilu-auditorio 12.11.2005.
* 39 Kirjakaupunkitapahtuma. Jyväskylän kaupunginkirjasto 16.11.2005.
* 40 Suomen kieli, Suomen mieli –kampusseminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.
41 Aloite Snellman- ja Agricola-juhlavuosien vietosta Jyväskylän yliopistossa.
* 42 Osallistuminen Snellman-juhlavuoden seminaarin suunnitteluun ja organisointiin. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.
* 43 Palveltavaksi vai palvelemaan –tapahtuma. Suunnitteluryhmän jäsen. Huhtasuon kirkko 16.5.2006.
* 44 Kesäinen kulttuuritapahtuma. Suunnitteluryhmän jäsen. Suolahti 28.7.2006.
* 45 Kirjallisuuspäivä. Suunnittelu- ja organisointiryhmän jäsen. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.
* 46 Tieteen ja taiteen kampus –yliopistopäivät. Työryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 22.9. – 23.9.2006.
47 Suomen Semiotiikan seuran jäsen 2006.
48 Aleksis Kiven päivän matineassa rehtori Aino Sallisen edustajana luovuttamassa Jyväskylän yliopiston mitalia Lassi Nummelle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 10.10.2006.
49 Perustamassa naissemiootikkojen Isis-ryhmää 2006.
50 Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry:n jäsen 2007.
51 Workshop Kvinnor som aktörer under tidigmodern tid maaliskuussa 2007 Uumajan yliopistossa. Seminaaria varten lähetetty paperi aiheesta Jyväskylä lärarseminarium och kvinnor.
* 52 Agricola-tapahtuman ideointi ja osallistuminen sen järjestämiseen. Korpilahden seurakuntatalo 23.5.2007.
53 Jäsen ryhmässä, joka koordinoi Semiotiikan maailmankongressin paneelikeskustelua Women in Semiotics 2007.
54 Semiotiikan maailmankongressin sektio Actuality of Fenno-Ugric Semiotics. Puheenjohtaja. Helsingin yliopisto 13.6.2007.
* 55 Yhdenvertaisuus-yleisöseminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 31.8.2007.
56 Valtakunnallisen Suomen sana ry:n perustamista suunnitelleen ryhmän yhdyshenkilö. 15.9.2007 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja.
* 57 Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa. Seminaari kielestä ja kirjallisuudesta. Suunnittelija ja organisoija. Helsinki, Tieteiden talo 20.11.2007. Toisena järjestäjänä SKS.
* 58 Sibelius- ja Järnefelt-juhla. Ideoija ja järjestelyryhmän jäsen. Äänekoski, Suolahtisali 28.11.2007.
* 59 Tapaamme Arvid Järnefeltin –seminaari. Ideoija ja organisoija. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.
* 60 Sibelius-juhla. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 7.12.2007.
* 61 Voimaa taiteesta –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Saarijärven museo 21.1.2008.
62 Lassi Nummen seura ry:n perustamista suunnittelevan ryhmän yhdyshenkilö. 2.2.2008 perustetun seuran puheenjohtaja.
* 63 Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Ideoija ja organisoija. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.
* 64 Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Ideoija ja organisoija. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.
* 65 Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.
* 66 Työttömyys haasteena. Keski-Suomen päivän yleisötapahtuma. Työryhmän jäsen. Jyväskylän kaupunginkirjastossa 18.4.2008.
* 67 Pohjoisen merkit. Toinen monitieteisen seminaarin ideoija ja organisoija. Oulun yliopisto 25.4.2008.
68 Refereearvioija Oulun yliopiston julkaisussa 2008.
2 Renessanssi taide -ryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 1980-1981.
3 Suomalaisia nykykirjailijoita –teoksen toimituskunnan jäsen. Jyväskylän yliopisto 1985-1986.
4 Jyväskylän Kalevalaiset Naiset ry:n jäsen 1990.
* 5 Valtakunnallisen Lassi Nummi –juhlaseminaarin ja -kirjan ideointi, organisointi ja rahoituksen hankkiminen. Jyväskylän yliopisto 1998.
* 6 Tieteellisen seminaarin ideointi ja toteutus: Jenny Liljan muistoseminaari Ihmisen kasvu. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.
7 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1998.
8 Kirjallisuuden tutkijain seuran hallituksen jäsen 1.1.1999- 31.12.2002.
* 9 Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin ideointi ja organisointi. Jyväskylän yliopisto 3.11. ja 24.11.2000.
10 Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus –työpajan johtaja. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 24.11.2000.
11 Lisensiaatintyön tarkastaja. Tampereen yliopisto 8.4.1999.
12 Aktiivinen osallistuminen virolais-suomalaiseen kirjallisuusseminaariin Taasleitud aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5.–22.5.1999.
13 Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset -sektion toinen johtaja Kirjallisuudentutkijain seuran seminaari Lammilla 14.1.–15.1.2000.
14 Finnica-hanke 2001–2002, 2006.
* 15 Osallistuminen Kirjallisuudentutkijain seuran 75-vuotisjuhlaseminaarin Miten lukea ja miksi? suunnitteluun ja toteutukseen KTS:n hallituksen jäsenenä. Jyväskylän yliopisto 2002.
16 Modernismi-sektion toinen johtaja yhdessä Kirjallisuudentutkijain seuran 75-vuotisjuhlaseminaarissa. Jyväskylän yliopisto 18.1.–19.1.2002.
17 Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjan referee-arvioija 2002.
18 Avain-lehden referee-arvioija.
* 19 Mukana ideoimassa ja toteuttamassa Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generaliaa. Jyväskylän yliopisto 22.9. - 24.11.2003.
* 20 Valtakunnallista tieteellistä seminaaria Suomalaisen modernin lyriikan synty organisoivan ryhmän jäsen. Kuopio 7.11.2003.
* 21 Keski-Suomi – Suomi – Eurooppa –seminaarin ideoija, organisoija ja puheenjohtaja. Jyväskylän yliopisto 29.3.2004.
* 22 Seminaaria Jyväskylä – Suomen Ateena? suunnitelleen ja järjestäneen työryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto toukokuu 2004.
23 Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:n perustamista valmistelleen ryhmän yhdyshenkilö ja 23.8.2004 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja.
* 24 Sanan mahti –seminaarin ideoija ja organisoija. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.
* 25 Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa –seminaarin ideoija ja organisoija. Keski-Suomen museo 4.2.2005.
* 26 Antiikin kirjallisuus tänään –seminaaria ideoineen ja organisoineen ryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 22.2.2005.
* 27 Humanismin aika –seminaarin suunnittelu ja organisointi. Jyväskylän seurakuntatalo 18.3.2005.
* 28 Mikael Agricola –kirjallisuustapahtuman suunnittelija ja organisoija. Viitasaaren kaupungintalo 9.4.–10.4.2005.
* 29 Mukana suunnittelemassa Larin Paraske –kansanrunoustapahtumaa. Jyväskylän ortodoksisen kirkon juhlasali 21.4.2005.
* 30 Keski-Suomi –tapahtuman ideoija ja organisoija. Keski-Suomen maakuntakirjasto 3.9.2005.
* 31 Kirjakaupunki Jyväskylä –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 6.10.2005.
* 32 Kirjallisuustapahtuma Aleksis Kiven päivän merkeissä. Ideoija ja organisoija. Korpilahti, Alkio-opisto 10.10.2005.
* 33 Suomen heimot –tapahtuman järjestelyt. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.
* 34 Työryhmässä suunnittelemassa ja organisoimassa Arvot ja elämän kunnioitus –seminaaria. Petäjäveden Miilu-sali 12.11.2005.
* 35 Jyväskylä – kirjakaupunki. Keskustelutilaisuuden järjestäminen. Jyväskylän kaupunginkirjasto 16.11.2005.
* 36 Humanismin aika –seminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän seurakuntatalo 18.3.2005.
* 37 Aleksis Kiven päivän kirjallisuusseminaari. Ideoija ja organisoija. Korpilahden Alkio-opisto 10.10.2005.
* 38 Arvot ja elämän kunnioitus –seminaari. Suunnittelu- ja organisointiryhmän jäsen. Petäjäveden Miilu-auditorio 12.11.2005.
* 39 Kirjakaupunkitapahtuma. Jyväskylän kaupunginkirjasto 16.11.2005.
* 40 Suomen kieli, Suomen mieli –kampusseminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.
41 Aloite Snellman- ja Agricola-juhlavuosien vietosta Jyväskylän yliopistossa.
* 42 Osallistuminen Snellman-juhlavuoden seminaarin suunnitteluun ja organisointiin. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.
* 43 Palveltavaksi vai palvelemaan –tapahtuma. Suunnitteluryhmän jäsen. Huhtasuon kirkko 16.5.2006.
* 44 Kesäinen kulttuuritapahtuma. Suunnitteluryhmän jäsen. Suolahti 28.7.2006.
* 45 Kirjallisuuspäivä. Suunnittelu- ja organisointiryhmän jäsen. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.
* 46 Tieteen ja taiteen kampus –yliopistopäivät. Työryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 22.9. – 23.9.2006.
47 Suomen Semiotiikan seuran jäsen 2006.
48 Aleksis Kiven päivän matineassa rehtori Aino Sallisen edustajana luovuttamassa Jyväskylän yliopiston mitalia Lassi Nummelle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 10.10.2006.
49 Perustamassa naissemiootikkojen Isis-ryhmää 2006.
50 Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry:n jäsen 2007.
51 Workshop Kvinnor som aktörer under tidigmodern tid maaliskuussa 2007 Uumajan yliopistossa. Seminaaria varten lähetetty paperi aiheesta Jyväskylä lärarseminarium och kvinnor.
* 52 Agricola-tapahtuman ideointi ja osallistuminen sen järjestämiseen. Korpilahden seurakuntatalo 23.5.2007.
53 Jäsen ryhmässä, joka koordinoi Semiotiikan maailmankongressin paneelikeskustelua Women in Semiotics 2007.
54 Semiotiikan maailmankongressin sektio Actuality of Fenno-Ugric Semiotics. Puheenjohtaja. Helsingin yliopisto 13.6.2007.
* 55 Yhdenvertaisuus-yleisöseminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 31.8.2007.
56 Valtakunnallisen Suomen sana ry:n perustamista suunnitelleen ryhmän yhdyshenkilö. 15.9.2007 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja.
* 57 Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa. Seminaari kielestä ja kirjallisuudesta. Suunnittelija ja organisoija. Helsinki, Tieteiden talo 20.11.2007. Toisena järjestäjänä SKS.
* 58 Sibelius- ja Järnefelt-juhla. Ideoija ja järjestelyryhmän jäsen. Äänekoski, Suolahtisali 28.11.2007.
* 59 Tapaamme Arvid Järnefeltin –seminaari. Ideoija ja organisoija. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.
* 60 Sibelius-juhla. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 7.12.2007.
* 61 Voimaa taiteesta –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Saarijärven museo 21.1.2008.
62 Lassi Nummen seura ry:n perustamista suunnittelevan ryhmän yhdyshenkilö. 2.2.2008 perustetun seuran puheenjohtaja.
* 63 Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Ideoija ja organisoija. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.
* 64 Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Ideoija ja organisoija. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.
* 65 Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.
* 66 Työttömyys haasteena. Keski-Suomen päivän yleisötapahtuma. Työryhmän jäsen. Jyväskylän kaupunginkirjastossa 18.4.2008.
* 67 Pohjoisen merkit. Toinen monitieteisen seminaarin ideoija ja organisoija. Oulun yliopisto 25.4.2008.
68 Refereearvioija Oulun yliopiston julkaisussa 2008.
Suulliset esitelmät
1 Pakanalliset topokset varhaiskristillisissä latinalaisissa runoepitafeissa. Villa Lanten kurssin 13.2.–12.5.1978 aikana.
2 Elogiumit. Villa Lanten kurssilla 13.2.–12.5.1978.
3 Lassi Nummen tuotannon tutkimus. Professori Kai Laitisen kutsumana vierailijana hänen tutkijaseminaarissaan. Helsingin yliopisto 25.4.1983.
4 [Lassi Nummi –tutkimusten esittelyä Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden tutkijaseminaarissa eri kertoina.]
5 Elsa Heporauta ja joulu. Vanha Jyväskylä –piiri 1.12.1992.
6 Lassi Nummi ja Kiina. Suomalais-virolais-unkarilainen Itä ja länsi –kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 6.9. –7.9.1993.
7 Toompean urkujen jylinä. Suomalais-virolainen kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 9.10.1995.
8 Lyyrinen proosa 40-luvulla. 40-lukuseminaari. Suomen kirjallisuushistoria –projekti ja Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitos. Helsingin yliopisto 8.3.–9.3.1996.
9 Lassi Nummen runous ja sen kiinalainen ulottuvuus. Suomi-Kiina Seura, Helsinki 23.4.1996.
10 Alustus Lassi Nummi runoilijana ja Lassi Nummen haastattelu. Jyväskylän ortodoksinen seurakuntasali 26.4.1998.
11 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.
12 Esitys Väitelty runoilija ja Lassi Nummen haastattelu. Uuden kirjan päivät. Oriveden opisto, Äidinkielen opettajain liitto ja Elävien Runoilijoiden Klubi. Oriveden opisto 30.6.1998.
13 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Lassi Nummen juhlaseminaari. Jyväskylän yliopisto 26.9.1998.
14 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Virolais-suomalainen kirjallisuusseminaari Taasleitus aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5. - 22.5.1999.
15 Suomalaisen runouden kehitys. Runon aika –seminaari. Rautalampi 3.7.1999.
16 Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen mahdollisuudet. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 3.11.2000.
17 Elsa Heporauta – kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Kalevalaisten Naisten Liiton valtakunnalliset kulttuuripäivät Elsan askelissa. Hankasalmi 5.8.2001.
18 Maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Sylvi Kekkosen symposium. Pieksämäki 10.8.2002.
19 Elsa Heporauta – kulttuurivaikuttaja Jyväskylän Seminaarinmäeltä. Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generalia. Jyväskylän yliopisto 17.11.2003.
20 Uuden synty Lassi Nummen varhaisrunoissa. Seminaari Suomalaisen modernin lyriikan synty. Kuopio, Pohjois-Savon liitto 7.11.2003.
21 Sanan voimin Suomessa ja Keski-Suomessa. Sanan mahti –seminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.
22 Keski-Suomen kirjallisuuden tutkimus. Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa. Keski-Suomen museo 4.2.2005.
23 Suomen runous Aleksis Kivestä modernismiin. Koulutustilaisuus. Keski-Suomen maakuntakirjasto 17.3.2006.
24 J. V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.
25 Pyhyyden kokemus suomalaisten nykykirjailijoiden kuvaamana. Kansainvälinen seminaari Kirjoitus, kuva, pyhyys. Jyväskylän yliopisto 28.5.2005.
26 Jyväskylä ja maakunnat. Suomen heimot –tapahtuma. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.
27 Kirjailijoiden campus. Seminaari Suomen kieli, Suomen mieli. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.
28 ’Pyhän koulukunta’ ja suomalaisuuden semiotiikka. Suomen semiotiikan seuran seminaari. Imatran valtionhotelli 10.6.2006.
29 Keski-Suomen kehittäminen. Perinnetapahtuma. Suolahti 28.7.2006.
30 Keski-Suomi kirjallisuuden maakuntana. Kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.
31 Kampuksen kirjailijat. Yliopistopäivät. Jyväskylän yliopisto 22.9.2006.
32 Tervehdys. Aleksis Kiven päivän matinea. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 10.10.2006.
33 Paikan poetiikka Hrotsvithan draamassa Dulcitius. Dies medievales -kongressi. Jyväskylän yliopisto 12.10.2006.
34 Toisin tietämisestä toisin ilmaisemiseen. Rakenne, käytäntö, poikkeama. Semiotiikan VII Oscarin päivän seminaari. Helsinki 2.12.2006.
35 The secret of Professor Amfortas – Eero Tarasti’s novel as an educational utopia. Communication:: Understanding/Misunderstanding. The 9th World Congress of the International Association for Semiotic Studies. Helsinki 13.6.2007.
36 Constructing a Cult of a New Humanity in Expressionism – the Case of Hagar Olsson. Kongressi Cult and Identity. Conference on the Study of cult and audiences. Jyväskylän yliopisto 7.9.2007.
37 Järnefeltiläisyyttä etsimässä. Seminaari Tapaamme Arvid Järnefeltin. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.
38 Utooppinen tila – rajanylityksiä Eero Tarastin romaanissa. Raja ja rajanvetäminen. Semiotiikan VIII Oscarin päivän seminaari. Helsinki, Tieteiden talo 3.12.2007.
39 Männikkömetsät ja rantojen raidat – maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Voimaa taiteesta –tapahtuma. Saarijärven museo 31.1.2008.
40 Lassi Nummen kirjailijakuva. Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.
41 Kullervo Rainio, runoilija Keski-Suomesta. Jyväskylän yliopiston kirjasto 6.3.2008.
43 Ajankohtainen modernisti Lassi Nummi. Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.
44 Keskisuomalainen nykykirjallisuus ja suomalaisuuden merkkikieli. Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.
45 Jatunin Tarha ry – merkkien myötä- ja vastavirtaa. Seminaari Pohjoisen merkit. Oulun yliopisto 25.4.2008.
2 Elogiumit. Villa Lanten kurssilla 13.2.–12.5.1978.
3 Lassi Nummen tuotannon tutkimus. Professori Kai Laitisen kutsumana vierailijana hänen tutkijaseminaarissaan. Helsingin yliopisto 25.4.1983.
4 [Lassi Nummi –tutkimusten esittelyä Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden tutkijaseminaarissa eri kertoina.]
5 Elsa Heporauta ja joulu. Vanha Jyväskylä –piiri 1.12.1992.
6 Lassi Nummi ja Kiina. Suomalais-virolais-unkarilainen Itä ja länsi –kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 6.9. –7.9.1993.
7 Toompean urkujen jylinä. Suomalais-virolainen kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 9.10.1995.
8 Lyyrinen proosa 40-luvulla. 40-lukuseminaari. Suomen kirjallisuushistoria –projekti ja Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitos. Helsingin yliopisto 8.3.–9.3.1996.
9 Lassi Nummen runous ja sen kiinalainen ulottuvuus. Suomi-Kiina Seura, Helsinki 23.4.1996.
10 Alustus Lassi Nummi runoilijana ja Lassi Nummen haastattelu. Jyväskylän ortodoksinen seurakuntasali 26.4.1998.
11 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.
12 Esitys Väitelty runoilija ja Lassi Nummen haastattelu. Uuden kirjan päivät. Oriveden opisto, Äidinkielen opettajain liitto ja Elävien Runoilijoiden Klubi. Oriveden opisto 30.6.1998.
13 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Lassi Nummen juhlaseminaari. Jyväskylän yliopisto 26.9.1998.
14 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Virolais-suomalainen kirjallisuusseminaari Taasleitus aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5. - 22.5.1999.
15 Suomalaisen runouden kehitys. Runon aika –seminaari. Rautalampi 3.7.1999.
16 Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen mahdollisuudet. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 3.11.2000.
17 Elsa Heporauta – kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Kalevalaisten Naisten Liiton valtakunnalliset kulttuuripäivät Elsan askelissa. Hankasalmi 5.8.2001.
18 Maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Sylvi Kekkosen symposium. Pieksämäki 10.8.2002.
19 Elsa Heporauta – kulttuurivaikuttaja Jyväskylän Seminaarinmäeltä. Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generalia. Jyväskylän yliopisto 17.11.2003.
20 Uuden synty Lassi Nummen varhaisrunoissa. Seminaari Suomalaisen modernin lyriikan synty. Kuopio, Pohjois-Savon liitto 7.11.2003.
21 Sanan voimin Suomessa ja Keski-Suomessa. Sanan mahti –seminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.
22 Keski-Suomen kirjallisuuden tutkimus. Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa. Keski-Suomen museo 4.2.2005.
23 Suomen runous Aleksis Kivestä modernismiin. Koulutustilaisuus. Keski-Suomen maakuntakirjasto 17.3.2006.
24 J. V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.
25 Pyhyyden kokemus suomalaisten nykykirjailijoiden kuvaamana. Kansainvälinen seminaari Kirjoitus, kuva, pyhyys. Jyväskylän yliopisto 28.5.2005.
26 Jyväskylä ja maakunnat. Suomen heimot –tapahtuma. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.
27 Kirjailijoiden campus. Seminaari Suomen kieli, Suomen mieli. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.
28 ’Pyhän koulukunta’ ja suomalaisuuden semiotiikka. Suomen semiotiikan seuran seminaari. Imatran valtionhotelli 10.6.2006.
29 Keski-Suomen kehittäminen. Perinnetapahtuma. Suolahti 28.7.2006.
30 Keski-Suomi kirjallisuuden maakuntana. Kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.
31 Kampuksen kirjailijat. Yliopistopäivät. Jyväskylän yliopisto 22.9.2006.
32 Tervehdys. Aleksis Kiven päivän matinea. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 10.10.2006.
33 Paikan poetiikka Hrotsvithan draamassa Dulcitius. Dies medievales -kongressi. Jyväskylän yliopisto 12.10.2006.
34 Toisin tietämisestä toisin ilmaisemiseen. Rakenne, käytäntö, poikkeama. Semiotiikan VII Oscarin päivän seminaari. Helsinki 2.12.2006.
35 The secret of Professor Amfortas – Eero Tarasti’s novel as an educational utopia. Communication:: Understanding/Misunderstanding. The 9th World Congress of the International Association for Semiotic Studies. Helsinki 13.6.2007.
36 Constructing a Cult of a New Humanity in Expressionism – the Case of Hagar Olsson. Kongressi Cult and Identity. Conference on the Study of cult and audiences. Jyväskylän yliopisto 7.9.2007.
37 Järnefeltiläisyyttä etsimässä. Seminaari Tapaamme Arvid Järnefeltin. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.
38 Utooppinen tila – rajanylityksiä Eero Tarastin romaanissa. Raja ja rajanvetäminen. Semiotiikan VIII Oscarin päivän seminaari. Helsinki, Tieteiden talo 3.12.2007.
39 Männikkömetsät ja rantojen raidat – maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Voimaa taiteesta –tapahtuma. Saarijärven museo 31.1.2008.
40 Lassi Nummen kirjailijakuva. Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.
41 Kullervo Rainio, runoilija Keski-Suomesta. Jyväskylän yliopiston kirjasto 6.3.2008.
43 Ajankohtainen modernisti Lassi Nummi. Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.
44 Keskisuomalainen nykykirjallisuus ja suomalaisuuden merkkikieli. Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.
45 Jatunin Tarha ry – merkkien myötä- ja vastavirtaa. Seminaari Pohjoisen merkit. Oulun yliopisto 25.4.2008.
Apurahat
* Opetusministeriön stipendi kurssiin Roomassa 1978
* Jyväskylän yliopiston julkaisutoimikunta 1989-1990
* Jyväskylän Kalevalaisten Naisten Yhdistys ry 1993
* Keski-Suomen taidetoimikunta 1994
* Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö 1996
* Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 2004
* Keski-Suomen taidetoimikunta 2004
* Jyväskylän yliopiston julkaisutoimikunta 1989-1990
* Jyväskylän Kalevalaisten Naisten Yhdistys ry 1993
* Keski-Suomen taidetoimikunta 1994
* Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö 1996
* Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 2004
* Keski-Suomen taidetoimikunta 2004
Hankkeita
Hankkeita, joihin olen osallistunut – tärkeimpiä näistä hankkeista
1 Renessanssin taide. Oheismateriaalin toimittajana television opetusohjelmasarjahankkeessa, johon osallistui edustajia Jyväskylän yliopiston Opetusteknologian, Kirjallisuuden, Musiikin, Taidehistorian ja Taidekasvatuksen laitoksista, Yleisradion tv 2 ja Yleisradion Keski-Suomen aluekeskus. 1980-1981.
2 Nykykirjallisuus. Toimituskunnan jäsen teoksessa Suomalaisia nykylyyrikoita. Artikkeleita kahdessa hankkeeseen kuuluvassa teoksessa. Jyväskylän yliopisto ja Kirjastopalvelu. 1985–1987.
3 Kindlers Neues Literatur Lexikon. Artikkelit Eeva Joenpellosta, Eeva-Liisa Mannerista, Lassi Nummesta, Matti Pulkkisesta ja Pentti Saarikoskesta. 1988–1991.
4 Suomalais-virolais-unkarilainen kirjallisuudentutkimuksen yhteistyöhanke. Osallistuminen ja esitelmä kahdessa seminaarissa Jyväskylässä ja yhdessä seminaarissa Tartossa. Artikkeli kolmessa julkaisussa, jotka perustuivat seminaareihin. 1993–2000.
5 Suomen kirjallisuushistoria –projekti. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä 40-lukuseminaarissa. Artikkeli ”Lyyrinen proosa 40-luvulla” seminaarin pohjalta toimitetussa julkaisussa. 1996–1998.
6 Finnica. Yhteistyö Finnican Keski-Suomi –sivujen tuottamiseksi. Verkkojulkaisut ”Keski-Suomen kirjallisuus” ja ”J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu”. 2000–2006.
7 Pyhyyden käsite ja kirjallisuus. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä kansainvälisessä seminaarissa 2005 ja semiotiikan seminaarissa 2006.
8 Semiotiikka. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmöinti seminaareihin, Suomen Semiotiikan Seuran jäsenyys. Isis-ryhmän perustajajäsen. Semiotiikan Maailmankongressin valmisteluissa mukana erään englanninkielisen osatapahtuman yhtenä koordinoijana sekä erään englanninkielisen sektion puheenjohtajana. 2006–
9 Keskiajan tutkimus. Käsikirjoituksena Hrotsvithan draaman Dulcitius käännös, johdanto ja selitykset. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä Dies medievales –kongressiin 2006. Kirjoittajana mukana hankkeessa, joka tähtää englanninkieliseen artikkelikokoelmaan. Cambridge Scholar Press on pyytänyt kongressin järjestäjiltä tämän artikkelikokoelmaa, jossa artikkelini on mukana.
Hankkeita, joita olen johtanut/johdan
(1) Modernismi ja postmodernismi
Tutkimus- ja opetustyö, tutkijaryhmän johtaminen. Seminaarien koordinointi, artikkelikokoelmien toimittaminen, rahoituksen hankinta. Runsaasti yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisössä, eri yliopistoista olevien tutkijoiden kanssa ja kansainvälisesti (suomalais-virolais-unkarilainen yhteistyö, suomalais-ranskalainen yhteistyö, alulla oleva yhteistyö Saksassa olevien akateemisten toimijoiden kanssa), tutkijaverkostojen luominen ja ylläpito. Mielenkiinnon kohteina kansainvälinen modernismi (Hermann Hesse, ekspressionismi), suomenruotsalainen ja muu kotimainen modernismi.
Lassi Nummen tuotannon tutkimus 1983–
* Monografiat Kirjailija ja enkelit (1995), ”Maisema ulkona ja sisällä on sama” ja Intohimo näkemiseen (2003) sekä muita tutkielmia.
* Lassi Nummen juhlaseminaarin 1998 koordinointi, rahoituksen hankinta, esitelmä, juhlakirjan Suuri fuuga toimitustyö ja kaksi artikkelia siihen.
* Esitelmiä Helsingin yliopistossa, Suomi-Kiina Seurassa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopiossa, Viitasaarella ja Orivedellä.
* Luentosarjoja
* Lassi Nummen seura ry:n perustaminen 2.2.2008 ja puheenjohtajuus
* Lassi Nummen juhlakirjan toimittaminen 2008
Tutkielmia ja artikkeleita (aiheina mm. Sirkka Selja, Helvi Hämäläinen, Marja-Liisa Vartio, Hagar Olsson, Hermann Hesse, kansainvälinen modernismi).
Yhdessä Tarmo Kunnaksen kanssa johtamassa Kirjallisuudentutkijain Seuran juhlaseminaarin 18.1.–19.1.2002 sektiota Modernismi ja postmodernismi.
Seminaarin Suomalaisen modernin lyriikan synty, joka oli 7.11.2003 Kuopiossa, suunnittelu yhdessä Osmo Pekosen ja Osmo Hännisen kanssa.
Postmodernismia selvittelevän tutkijaryhmän johtaminen, yliopistojen välinen yhteistyö. Yliopiston ja yhteiskunnan välisten suhteiden kehittäminen ja organisointi. Toimitustyö: kirjassa Katkos ja kytkös on modernismin lisäksi aiheena postmodernismi, artikkelikokoelma PoMon tila (2005).
Artikkelimuotoisia tutkielmia (Harry Forsblom, Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna, käsikirjoitus Eero Tarasti’s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel, 20 s., artikkelimuotoinen tutkimus Henri Bromsista ja Eero Tarastista).
(2) Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus ja semiotiikka
Kognitiivisen kirjallisuuden vakiinnuttaminen Suomessa. Tutkijaryhmän johtaminen, tieteiden ja yliopistojen välinen yhteistyö. Tieteellisen seminaarin koordinointi, esitelmöinti, tieteellisten sektioiden johtaminen.
Väitöskirjan ja Lassi Nummen lyriikkaa analysoivat monografian lisäksi toimitustyö Kirjallisuus, kieli ja kognitio (2000). Tieteellisiä artikkeleita.
Kirjallisuudentutkijain Seuran valtakunnallisen seminaarin 14.1.–15.1.2000 sektion ”Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset” johtaminen yhdessä Tuula Piikkilän kanssa.
Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin 3.11. ja 24.11.2000 ideointi ja järjestäminen. Esitelmiä, keskusteluja ja työpajoja sisältäneessä seminaarissa oli suuri joukko opiskelijoita ja tutkijoita JY:n humanistisen tiedekunnan eri oppiaineista.
Pohjoisen merkit on alulle panemani yliopistojen ja tieteiden välinen tutkimushanke, jossa tutkitaan Suomen kulttuuria semiotiikan keinoin. Verkostossa on professoreita, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja opiskelijoita useista yliopistoista. Mukaan otetaan jäseniä myös muista maista, ja tällä hetkellä heitä on jo Virosta. Tieteidenvälisen Pohjoisen merkit –seminaarin ideointi ja järjestäminen Oulun yliopistossa 2008.
(3) Keski-Suomi – sydän-Suomi
Toimintani Keski-Suomen kentässä koostuu
* yhteistyön ideoinnista ja organisoinnista,
* seminaarien järjestämisestä,
* esitelmistä ja lehtikirjoituksista sekä
* muista julkaisuista ja tutkimuksista.
Olen perustajapuheenjohtajana Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:ssä, joka on järjestänyt vapaaehtoisvoimin 32 ilmaista yleisötapahtumaa (syyskuu 2004 – huhtikuu 2008). Yhdistys on eri taustoista olevien ja eri-ikäisten tapaamisfoorumi. Se on järjestänyt tapahtumia mm. omaishoitajuudesta, työttömyyden haasteesta, yhdenvertaisuudesta ja taiteen eheyttävästä voimasta. Lisäksi se on pitänyt esillä ajankohtaisia asioita ja kerännyt laajan kansalaisadressin sivukirjastojen puolesta. Taide ja kirjallisuus ymmärretään yhdistyksen piirissä eheyttäjänä ja elvyttäjänä, johon jokaisella on oikeus. Hyvinvointi ja sen esteet ovat nekin maakuntaväen yhteisiä asioita.
Julkaisuja Keski-Suomen kirjallisuudesta
* Monografiat Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylä Studies in the Arts, 33 (1990); Kauneuden jumalallinen tosuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä (1994); toimitustyö Keskisuomalaisia nykykirjailijoita). Suuri määrä muita tutkielmia ja verkkojulkaisuja.
* Jenny Lilja –hanke:
Juhlakirjan Nainen ja kirjallisuus (1989) toimitustyö. Ihmisen kasvu - Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari (1998): koordinointi ja esitelmä.
* Yhteistyökumppaneita Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen toiminnassa: mm. Alkio-opisto, Alvar Aalto Säätiö, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Korpilahden seurakunta, Viitasaaren kaupunki, Saarijärven kirjasto, Saarijärven museo, Suolahden kaupunki, Äänekosken kulttuuritoimi, Jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen taidetoimikunta, Lapuan hiippakunta jne.
1 Renessanssin taide. Oheismateriaalin toimittajana television opetusohjelmasarjahankkeessa, johon osallistui edustajia Jyväskylän yliopiston Opetusteknologian, Kirjallisuuden, Musiikin, Taidehistorian ja Taidekasvatuksen laitoksista, Yleisradion tv 2 ja Yleisradion Keski-Suomen aluekeskus. 1980-1981.
2 Nykykirjallisuus. Toimituskunnan jäsen teoksessa Suomalaisia nykylyyrikoita. Artikkeleita kahdessa hankkeeseen kuuluvassa teoksessa. Jyväskylän yliopisto ja Kirjastopalvelu. 1985–1987.
3 Kindlers Neues Literatur Lexikon. Artikkelit Eeva Joenpellosta, Eeva-Liisa Mannerista, Lassi Nummesta, Matti Pulkkisesta ja Pentti Saarikoskesta. 1988–1991.
4 Suomalais-virolais-unkarilainen kirjallisuudentutkimuksen yhteistyöhanke. Osallistuminen ja esitelmä kahdessa seminaarissa Jyväskylässä ja yhdessä seminaarissa Tartossa. Artikkeli kolmessa julkaisussa, jotka perustuivat seminaareihin. 1993–2000.
5 Suomen kirjallisuushistoria –projekti. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä 40-lukuseminaarissa. Artikkeli ”Lyyrinen proosa 40-luvulla” seminaarin pohjalta toimitetussa julkaisussa. 1996–1998.
6 Finnica. Yhteistyö Finnican Keski-Suomi –sivujen tuottamiseksi. Verkkojulkaisut ”Keski-Suomen kirjallisuus” ja ”J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu”. 2000–2006.
7 Pyhyyden käsite ja kirjallisuus. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä kansainvälisessä seminaarissa 2005 ja semiotiikan seminaarissa 2006.
8 Semiotiikka. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmöinti seminaareihin, Suomen Semiotiikan Seuran jäsenyys. Isis-ryhmän perustajajäsen. Semiotiikan Maailmankongressin valmisteluissa mukana erään englanninkielisen osatapahtuman yhtenä koordinoijana sekä erään englanninkielisen sektion puheenjohtajana. 2006–
9 Keskiajan tutkimus. Käsikirjoituksena Hrotsvithan draaman Dulcitius käännös, johdanto ja selitykset. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä Dies medievales –kongressiin 2006. Kirjoittajana mukana hankkeessa, joka tähtää englanninkieliseen artikkelikokoelmaan. Cambridge Scholar Press on pyytänyt kongressin järjestäjiltä tämän artikkelikokoelmaa, jossa artikkelini on mukana.
Hankkeita, joita olen johtanut/johdan
(1) Modernismi ja postmodernismi
Tutkimus- ja opetustyö, tutkijaryhmän johtaminen. Seminaarien koordinointi, artikkelikokoelmien toimittaminen, rahoituksen hankinta. Runsaasti yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisössä, eri yliopistoista olevien tutkijoiden kanssa ja kansainvälisesti (suomalais-virolais-unkarilainen yhteistyö, suomalais-ranskalainen yhteistyö, alulla oleva yhteistyö Saksassa olevien akateemisten toimijoiden kanssa), tutkijaverkostojen luominen ja ylläpito. Mielenkiinnon kohteina kansainvälinen modernismi (Hermann Hesse, ekspressionismi), suomenruotsalainen ja muu kotimainen modernismi.
Lassi Nummen tuotannon tutkimus 1983–
* Monografiat Kirjailija ja enkelit (1995), ”Maisema ulkona ja sisällä on sama” ja Intohimo näkemiseen (2003) sekä muita tutkielmia.
* Lassi Nummen juhlaseminaarin 1998 koordinointi, rahoituksen hankinta, esitelmä, juhlakirjan Suuri fuuga toimitustyö ja kaksi artikkelia siihen.
* Esitelmiä Helsingin yliopistossa, Suomi-Kiina Seurassa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopiossa, Viitasaarella ja Orivedellä.
* Luentosarjoja
* Lassi Nummen seura ry:n perustaminen 2.2.2008 ja puheenjohtajuus
* Lassi Nummen juhlakirjan toimittaminen 2008
Tutkielmia ja artikkeleita (aiheina mm. Sirkka Selja, Helvi Hämäläinen, Marja-Liisa Vartio, Hagar Olsson, Hermann Hesse, kansainvälinen modernismi).
Yhdessä Tarmo Kunnaksen kanssa johtamassa Kirjallisuudentutkijain Seuran juhlaseminaarin 18.1.–19.1.2002 sektiota Modernismi ja postmodernismi.
Seminaarin Suomalaisen modernin lyriikan synty, joka oli 7.11.2003 Kuopiossa, suunnittelu yhdessä Osmo Pekosen ja Osmo Hännisen kanssa.
Postmodernismia selvittelevän tutkijaryhmän johtaminen, yliopistojen välinen yhteistyö. Yliopiston ja yhteiskunnan välisten suhteiden kehittäminen ja organisointi. Toimitustyö: kirjassa Katkos ja kytkös on modernismin lisäksi aiheena postmodernismi, artikkelikokoelma PoMon tila (2005).
Artikkelimuotoisia tutkielmia (Harry Forsblom, Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna, käsikirjoitus Eero Tarasti’s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel, 20 s., artikkelimuotoinen tutkimus Henri Bromsista ja Eero Tarastista).
(2) Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus ja semiotiikka
Kognitiivisen kirjallisuuden vakiinnuttaminen Suomessa. Tutkijaryhmän johtaminen, tieteiden ja yliopistojen välinen yhteistyö. Tieteellisen seminaarin koordinointi, esitelmöinti, tieteellisten sektioiden johtaminen.
Väitöskirjan ja Lassi Nummen lyriikkaa analysoivat monografian lisäksi toimitustyö Kirjallisuus, kieli ja kognitio (2000). Tieteellisiä artikkeleita.
Kirjallisuudentutkijain Seuran valtakunnallisen seminaarin 14.1.–15.1.2000 sektion ”Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset” johtaminen yhdessä Tuula Piikkilän kanssa.
Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin 3.11. ja 24.11.2000 ideointi ja järjestäminen. Esitelmiä, keskusteluja ja työpajoja sisältäneessä seminaarissa oli suuri joukko opiskelijoita ja tutkijoita JY:n humanistisen tiedekunnan eri oppiaineista.
Pohjoisen merkit on alulle panemani yliopistojen ja tieteiden välinen tutkimushanke, jossa tutkitaan Suomen kulttuuria semiotiikan keinoin. Verkostossa on professoreita, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja opiskelijoita useista yliopistoista. Mukaan otetaan jäseniä myös muista maista, ja tällä hetkellä heitä on jo Virosta. Tieteidenvälisen Pohjoisen merkit –seminaarin ideointi ja järjestäminen Oulun yliopistossa 2008.
(3) Keski-Suomi – sydän-Suomi
Toimintani Keski-Suomen kentässä koostuu
* yhteistyön ideoinnista ja organisoinnista,
* seminaarien järjestämisestä,
* esitelmistä ja lehtikirjoituksista sekä
* muista julkaisuista ja tutkimuksista.
Olen perustajapuheenjohtajana Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:ssä, joka on järjestänyt vapaaehtoisvoimin 32 ilmaista yleisötapahtumaa (syyskuu 2004 – huhtikuu 2008). Yhdistys on eri taustoista olevien ja eri-ikäisten tapaamisfoorumi. Se on järjestänyt tapahtumia mm. omaishoitajuudesta, työttömyyden haasteesta, yhdenvertaisuudesta ja taiteen eheyttävästä voimasta. Lisäksi se on pitänyt esillä ajankohtaisia asioita ja kerännyt laajan kansalaisadressin sivukirjastojen puolesta. Taide ja kirjallisuus ymmärretään yhdistyksen piirissä eheyttäjänä ja elvyttäjänä, johon jokaisella on oikeus. Hyvinvointi ja sen esteet ovat nekin maakuntaväen yhteisiä asioita.
Julkaisuja Keski-Suomen kirjallisuudesta
* Monografiat Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylä Studies in the Arts, 33 (1990); Kauneuden jumalallinen tosuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä (1994); toimitustyö Keskisuomalaisia nykykirjailijoita). Suuri määrä muita tutkielmia ja verkkojulkaisuja.
* Jenny Lilja –hanke:
Juhlakirjan Nainen ja kirjallisuus (1989) toimitustyö. Ihmisen kasvu - Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari (1998): koordinointi ja esitelmä.
* Yhteistyökumppaneita Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen toiminnassa: mm. Alkio-opisto, Alvar Aalto Säätiö, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Korpilahden seurakunta, Viitasaaren kaupunki, Saarijärven kirjasto, Saarijärven museo, Suolahden kaupunki, Äänekosken kulttuuritoimi, Jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen taidetoimikunta, Lapuan hiippakunta jne.
Yhteenveto opetusansioista
Opetuskokemus
Opintoni ja työkokemukseni antavat minulle monipuoliset valmiudet kirjallisuuden opetus- ja ohjaustyöhön. Olen yleisen kirjallisuuden maisteri sekä kotimaisen kirjallisuuden tohtori ja dosentti. Olen opettanut peruskoulussa, lukiossa ja aikuiskoulutuksen kursseilla. Vuodesta 1980 lähtien olen työskennellyt yliopistossa ensin amanuenssina ja tutkimusassistenttina, sitten sivutoimisena ja päätoimisena tuntiopettajana ja myöhemmin assistenttina sekä yliassistenttina. Olen opettanut kaikkien arvosanojen opiskelijoita ja lisäksi jatko-opiskelijoita, ja kurssini ovat olleet lukuisista eri aiheista.
Kirjoja opiskelijoille ja opiskelijoiden kanssa
Suuri osa lähes 240 julkaisustani palvelee opetustyötäni oppi- tai oheismateriaalina. Opiskelijat ja kollegat ovat saaneet julkaisumahdollisuuden seuraavissa yksin tai yhdessä toisten kanssa toimittamissani julkaisuissa, joista lähes kaikki on pantu alulle pitämilläni kursseilla tai järjestämissäni seminaareissa:
Nainen ja kirjallisuus (JY 1989),
Suuri fuuga (JY 1998),
Kirjallisuus, kieli ja kognitio (Helsinki University Press 2000),
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2004),
Katkos ja kytkös (SKS 2004),
PoMon tila (Kampus Kustannus 2005)
Yliopiston kurssikirjoja
* Väitöskirjani ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”, joka vakiinnutti Suomeen kognitioanalyysin, on kurssikirjana Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden syventävissä opinnoissa.
* Kirjallisuus, kieli ja kognitio (toim. KK & Leena Kirstinä), joka on Suomessa ensimmäinen kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen yleisesitys, on oppikirjana eri yliopistoissa ja oppiaineissa.
* Katkos ja kytkös (toim. KK & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg, SKS) on yliopistollinen oppikirja.
* Artikkelini lyyrisestä proosasta julkaistiin teoksessa 40-luku, joka on yliopiston kurssikirja.
* Artikkelini Uuno Kailaan ekspressionismista ilmestyi yliopistollisessa oppikirjassa Runosta runoon.
Opetuksen edistäminen
Uudistan opetustani yhteistyössä opiskelijoiden ja kollegojen kanssa. Tutkimusyhteisön jäseninä opiskelijani osallistuvat erilaisissa hankkeissani oikeaan tutkimustyöhön, mikä onkin nykyisen yliopistopedagogiikan mukaan tärkeää. Yliopiston kolme tehtävää eli opetus, tutkimus ja yhteiskuntasuhteet toteutuvat tässä toiminnassa. Olen opettanut verkkokirjoittamista, ja opiskelijoiden artikkeleita on ilmestynyt Jyväskylän kaupunginkirjaston sivuilla. He voivat julkaista niitä edelleen, ja ohjaan niitä, vaikka minulla ei ole tänä vuonna aihepiiristä opetusta.
Olen kehittänyt opetustani sellaiseksi, että jokainen kurssi harjaannuttaisi osallistujia tieteelliseen työskentelyyn. Työskentely on interaktiivista, dialogista ja opiskelijalähtöistä. Siihen sisältyy mm. artikkelien kirjoittamista julkaisuihin, verkkokirjoittamisen opetusta ja verkkojaksoja. Opetukseni laajentaa ja syventää opiskelijoissa kulttuurialan ammattitaitoa myös siten, että he pääsevät mukaan käytännön produktioihin. Pidän kursseja uusista tutkimussuuntauksista ja aiheista, kuten kognitioanalyysista ja postmodernismista.
Annan monimuoto-opetusta, jossa suulliset ja kirjalliset harjoitukset, verkkotyöskentely Optima-ympäristössä ja powerpoint-aineisto täydentävät toisiaan. Opetuksen kehittämis- ja laatutyöni rakentuu opiskelijapalautteen varaan.
Pedagogiset opinnot selkeyttävät pedagogista ajattelua ja auttavat tiedostamaan oman opetustyön taustalla vaikuttavia käsityksiä. Olen suorittanut seuraavia opintokokonaisuuksia:
* Äidinkielen lehtorin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva puheopin tutkinto erinomaisin tiedoin 30.10.1975.
* Kansakoulu-, peruskoulu- ja oppikoululainsäädännön alin arvosana 30.10.1975.
* Kasvatustieteen approbatur.
* Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa 2006 – 2007, 10 op. Opintoihin sisältyy mm. Verkko-opetuksen suunnittelumalli –kurssi ja yliopistopedagogiikan kokonaisuus.
* Portfoliokurssi Jyväskylän yliopistossa 2007, 5 ects.
* Valtakunnallinen TieVie-asiantuntijakoulutus 2006-2007. 15 op.
Tieto- ja viestintäalan koulutus on lisännyt valmiuksiani oman ammattitaidon arviointiin ja kehittämiseen, samoin muuhun akateemiseen laatu- ja kehittämistyöhön. Tietoni yliopistopedagogiikasta ovat tarkentuneet. TieVie-kehittämishankkeeni koskee opinto-ohjauksen tehostamista.
Miten muut näkevät minut opettajana
Yleistä
Kehitän työtäni opetuksesta saadun palautteen varassa: se vaikuttaa kurssien sisältöihin, työtapoihin ja organisointiin. Joskus palaute on niukkaa, kuten opetusnäytteiden arvioinnissa:
Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Opetusnäyte englannin kielellä kirjallisuuden kotimaisen linjan yliassistentuuria varten 15.8.2007, hyvä.
Keskimmäistä näytettä kommentoi professori Matti Leiwo palautetekstissään, joka päättyy näin: ”Eli omalta vähäiseltä osaltani minulla on ilo kehua Katriina Kajannesta kirjallisuudentutkijana. Luulen, että myös opiskelijamme ovat valmiit yhtymään tähän arviointiin: Kajanneksen luennoista olen kuullut vain kehuvia kommentteja.”
Olen pitkään kerännyt systemaattisesti kirjallista palautetta. Liitteenä on jäljennöksiä opiskelijoiden ja joskus kirjallisuuden amanuenssin laatimista ja nimikirjoituksellaan vahvistamista palauteyhteenvedoista. Tulokset ovat poikkeuksetta erinomaisia, ja usein ne hipovat täysiä pisteitä. Esim. Lassi Nummen varhaistuotanto kognitiivisen tutkimuksen valossa 4,5/5, Runomuodot 4,6/5, Keski-Suomen nykykirjallisuus 4,3/5, Lyriikan tutkimus 4,5/5, Suomen kirjallisuuden klassikot 4,7/5.
Keskiarvot antavat tilanteesta selkeän kuvan, vaikka ne eivät yksinään riitä palautteeksi. Opiskelijat esittävät samoilla lomakkeilla numeroarvion ja sanallisia kommentteja. Ne ovat yhtäpitäviä keskiarvojen kanssa, kuten heidän muulloinkin kursseistani esittämät kannanotot. Liitteinä on palautetta opetus- ja ohjaustyöstäni. Virolainen jatko-opiskelija esittää asiasta oman näkemyksensä.
Opiskelija- ja vertaispalaute tarkemmin
Palaute on samansuuntaista kurssista toiseen. Opiskelijat ovat vuosien ajan antaneet kursseistani nimettöminä palautetta. He ovat itse laskeneet siitä keskiarvon, ja he ovat vahvistaneet palauteyhteenvedon nimikirjoituksellaan. Palaute on ollut poikkeuksetta erinomaista ja hiponut usein korkeinta mahdollista pistemäärää.
1996 Fenomenologinen kirjallisuudentutkimus, 3,9/5
2000 Lassi Nummen varhaistuotannosta kognitiivisen tutkimuksen valossa, 4,5/5
2001 Lyriikan tutkimus, 4,5/5
2002 Postmodernismin praktikum, 3,5/4
2003 Keski-Suomen nykykirjallisuus, 4,3/5
2003 Runomuodot, 4,6/5
2005 Suomen kirjallisuuden klassikot, 4,7/5
2006 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus, 4/5. Opiskelija kirjoittaa palauteyhteenvedossa: ”Opettajan osuutta kiiteltiin kovasti. Ensinnäkin opettajalla oli suuri merkitys innostavan ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. [- -] Yhteistä kaikissa osioissa oli, että opettajan osuutta kiiteltiin kovasti. Numeerisissa arvioinneissa opettaja oli saanut arvosanaksi myös 10 ja 5++, joten jos keskiarvo olisi laskettu näiden lukujen mukaan, se olisi ylittänyt täyden arvosanan 5.”
Opiskelijoiden ainejärjestö Opus antoi keväällä 2002 Kirjallisuuden laitoksen toiminnasta laitosneuvostolle kirjallisen palautteen, jossa ”haluttiin nostaa esiin muutama kurssi, jotka ovat joidenkin oppilaiden mielestä hyviä esimerkkejä siitä, millaiseen suuntaan haluamme opintojen kehittyvän: Katriina Kajanneksen Lyriikan tutkimus –kurssi koettiin perusteellisena, tietoja syventävänä, asiaan keskittyvänä ja ennen kaikkea tarkoitusta palvelevana opintojen osana”. Toinen esille nostettu kurssi oli Tuomo Lahdelman pitämä.
Yhteenvetoa
”Suosittelen lämpimästi Katriina Kajanneksen kirjallisuuden kursseja jokaiselle opiskelijalle”, oppilaani kirjoittaa liitteenä olevassa palautteessaan helmikuussa 2007. Toinen opiskelija kirjoittaa maaliskuussa 2007: ”FT KK on toiminut ensiarvoisen hyvin toimiessaan niin yliopiston opettavana yliassistenttina kuin ohjatessaan valmistuvia opiskelijoita pro gradu –töissään. Hänen rakkaudellinen opetustyylinsä, luovat ja omaa oppimista tukevat ryhmätyöohjeensa sekä asiantunteva ja huolehtiva pro gradu –töiden ohjauksensa ovat mitä parhaimpia suosituksia ammattimaisesta työotteesta.”
Tämän ansioluettelon liitteinä on palautteesta vain näytteitä, ja muu palaute on samanlaista. Lukemattomissa opiskelijoiden viesteissä opetustani, ammattitaitoani, luotettavuuttani, innostavuuttani, uudistumishaluani ja opiskelijoille antamaani asiantuntevaa ja kehittävää palautetta kiitetään. Yhä uudelleen palautteissa toivotaan samanlaisia kursseja, josta palaute annetaan.
Monet kertovat saaneensa kursseistani innostuksen suorittaa kirjallisuuden arvosanoja, jotkut myös jatko-opintoja (”ilman häntä en olisi todellakaan opiskellut kirjallisuutta sivuaineenani syventäviin opintoihin saakka”).
Liitteinä olevissa lausunnoissa minut nähdään opettajana ja ohjaajana, joka on kiinnostunut opiskelijoista sekä työstään ja sen kehittämisestä. Lisäksi korostetaan yhteistyökykyäni, luotettavuuttani ja myönteisyyttäni – saan lukea olevani ”aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti yhteistyökuvioita hakeva”. Entinen oppilaani ja nykyinen kollegani kirjoittaa: ”Ihmisenä hän on ystävällinen, toiset huomioon ottava ja kannustava persoona.”
”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppo tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista”, palautteessa väitetään. Minua on ensimmäisistä kursseistani tuoreimpiin asti sanottu innostuneeksi ja innostavaksi opettajaksi. Palautteen antaja kirjoittaa, että minuun sopii hyvin seuraava kuvaus opettajan työstä: tehtävänä ei ole tynnyrin täyttäminen vaan liekin sytyttäminen.
”Mitä luennointiisi tulee, olen onnellinen siitä, että sain opiskeluaikanani osallistua pitämillesi kursseille. Ne olivat aina ensinnäkin hyvin mielenkiintoisia, ja toisaalta – käytännölliseltä kannalta katsottuna – hyvin organisoituja.” Eräs opiskelija näkee asian näin: ”Kajanneksen kaikkia kursseja on leimannut opettajan erittäin positiivinen innostus ja antautuneisuus kulloinkin käsiteltävään aiheeseen. Opiskelijan kannalta on motivoivaa havaita, kuinka innostunut opettaja voi olla opetettavasta aiheesta!”
Opiskelija, jonka pro gradu –työtä sain ohjata toisena ohjaajana, kirjoittaa: ”Ilman hänen apuaan en olisi saanut pro gradu –työtäni valmiiksi.” Opiskelija, jonka pro gradu –työtä ohjasin, kiittää luentojani ja mainitsee: ”Samanlaista ohjausta olen saanut KK:lta gradutyössänikin: ystävällistä kannustusta ja uusia ideoita, toki myös kriittistä palautetta. K. kohtelee opiskelijoita hyvin tasa-arvoisesti ja arvostavasti eikä hänen vastaanotolleen menemistä tarvitse jännittää.”
Jatko-opiskelija, joka kertoo tunteneensa minut noin 12 vuotta, kirjoittaa: ”Ihmisenä ja asenteiltaan hän on ystävällinen, huomaavainen ja avulias, yhteistyöhaluinen ja –kykyinen, tehtävissään huolellinen.” Hän väittää, että pystyn ohjaamaan opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita asiantuntevasti ja tehokkaasti. Opiskelija, joka on laatinut väitöskirjan tutkimussuunnitelman ja pyytänyt minua ohjaajakseen, väittää minun toimivan hienossa vuorovaikutussuhteessa muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Hänen mielestään olen henkevä ja monella tapaa hieno opettaja ja ohjaaja.
Eräs opiskelija kirjoittaa: ”Katriina on aina innostunut työstään. Kotimainen kirjallisuus on hänelle sydämen asia.” Opiskelijapalautteessa on korostettu, että kurssieni sisällöt ja työtavat uudistuvat jatkuvasti. Minun mainitaan kunnioittavan ja kannustavan opiskelijoita ja suhtautuvan heihin tasapuolisesti. Opiskelija kirjoittaa: ”Opiskelijoihin hän jaksaa aina suhtautua innostuneesti, kannustavasti ja joustavasti. Näistä asioista olen kuullut samantapaisia mainintoja myös muilta opiskelijoilta. [--] Hän on paitsi kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä, myös omasta työstään ja sen kehittämisestä.”
Kollega, joka kertoo tehneensä kanssani yhteistyötä seminaarien ja kirjojen merkeissä, kirjoittaa: ”Olen tullut tuntemaan Katriina Kajanneksen innostavana ja mukaansatempaavana esitelmöijänä.” Hänestä osaan yhdistää ”tieteellisen tarkkuuden ja kaunopuheisen esitystaidon”. Kollega mainitsee monet kulttuurialoitteeni.
Eräs väitöskirjaa kirjoittava tutkija, joka on ollut johtamassani tieteellisen seminaarin sektiossa, mainitsee minun osoittautuneen hyväksi ohjaajaksi. Hän huomauttaa, että olen kirjahankkeissa ollut aina ”kannustava ja rakentavan kriittinen”. Kirjoittaja korostaa laaja-alaisuuttani, idearikkauttani ja aikaansaavuuttani sekä sitä, miten paljon olen lyhyessä ajassa julkaissut tutkielmia. Viimeisessä kappaleessa tutkija kirjoittaa: ”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppoa tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista. Opetus- ja tutkimustehtäviin liittyvästä kutsumustyöasenteesta kertoo, että Kajannes on aina auliisti auttanut myös minua tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka en virallisesti olekaan hänen ohjattavanaan.”
Opintoni ja työkokemukseni antavat minulle monipuoliset valmiudet kirjallisuuden opetus- ja ohjaustyöhön. Olen yleisen kirjallisuuden maisteri sekä kotimaisen kirjallisuuden tohtori ja dosentti. Olen opettanut peruskoulussa, lukiossa ja aikuiskoulutuksen kursseilla. Vuodesta 1980 lähtien olen työskennellyt yliopistossa ensin amanuenssina ja tutkimusassistenttina, sitten sivutoimisena ja päätoimisena tuntiopettajana ja myöhemmin assistenttina sekä yliassistenttina. Olen opettanut kaikkien arvosanojen opiskelijoita ja lisäksi jatko-opiskelijoita, ja kurssini ovat olleet lukuisista eri aiheista.
Kirjoja opiskelijoille ja opiskelijoiden kanssa
Suuri osa lähes 240 julkaisustani palvelee opetustyötäni oppi- tai oheismateriaalina. Opiskelijat ja kollegat ovat saaneet julkaisumahdollisuuden seuraavissa yksin tai yhdessä toisten kanssa toimittamissani julkaisuissa, joista lähes kaikki on pantu alulle pitämilläni kursseilla tai järjestämissäni seminaareissa:
Nainen ja kirjallisuus (JY 1989),
Suuri fuuga (JY 1998),
Kirjallisuus, kieli ja kognitio (Helsinki University Press 2000),
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2004),
Katkos ja kytkös (SKS 2004),
PoMon tila (Kampus Kustannus 2005)
Yliopiston kurssikirjoja
* Väitöskirjani ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”, joka vakiinnutti Suomeen kognitioanalyysin, on kurssikirjana Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden syventävissä opinnoissa.
* Kirjallisuus, kieli ja kognitio (toim. KK & Leena Kirstinä), joka on Suomessa ensimmäinen kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen yleisesitys, on oppikirjana eri yliopistoissa ja oppiaineissa.
* Katkos ja kytkös (toim. KK & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg, SKS) on yliopistollinen oppikirja.
* Artikkelini lyyrisestä proosasta julkaistiin teoksessa 40-luku, joka on yliopiston kurssikirja.
* Artikkelini Uuno Kailaan ekspressionismista ilmestyi yliopistollisessa oppikirjassa Runosta runoon.
Opetuksen edistäminen
Uudistan opetustani yhteistyössä opiskelijoiden ja kollegojen kanssa. Tutkimusyhteisön jäseninä opiskelijani osallistuvat erilaisissa hankkeissani oikeaan tutkimustyöhön, mikä onkin nykyisen yliopistopedagogiikan mukaan tärkeää. Yliopiston kolme tehtävää eli opetus, tutkimus ja yhteiskuntasuhteet toteutuvat tässä toiminnassa. Olen opettanut verkkokirjoittamista, ja opiskelijoiden artikkeleita on ilmestynyt Jyväskylän kaupunginkirjaston sivuilla. He voivat julkaista niitä edelleen, ja ohjaan niitä, vaikka minulla ei ole tänä vuonna aihepiiristä opetusta.
Olen kehittänyt opetustani sellaiseksi, että jokainen kurssi harjaannuttaisi osallistujia tieteelliseen työskentelyyn. Työskentely on interaktiivista, dialogista ja opiskelijalähtöistä. Siihen sisältyy mm. artikkelien kirjoittamista julkaisuihin, verkkokirjoittamisen opetusta ja verkkojaksoja. Opetukseni laajentaa ja syventää opiskelijoissa kulttuurialan ammattitaitoa myös siten, että he pääsevät mukaan käytännön produktioihin. Pidän kursseja uusista tutkimussuuntauksista ja aiheista, kuten kognitioanalyysista ja postmodernismista.
Annan monimuoto-opetusta, jossa suulliset ja kirjalliset harjoitukset, verkkotyöskentely Optima-ympäristössä ja powerpoint-aineisto täydentävät toisiaan. Opetuksen kehittämis- ja laatutyöni rakentuu opiskelijapalautteen varaan.
Pedagogiset opinnot selkeyttävät pedagogista ajattelua ja auttavat tiedostamaan oman opetustyön taustalla vaikuttavia käsityksiä. Olen suorittanut seuraavia opintokokonaisuuksia:
* Äidinkielen lehtorin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva puheopin tutkinto erinomaisin tiedoin 30.10.1975.
* Kansakoulu-, peruskoulu- ja oppikoululainsäädännön alin arvosana 30.10.1975.
* Kasvatustieteen approbatur.
* Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa 2006 – 2007, 10 op. Opintoihin sisältyy mm. Verkko-opetuksen suunnittelumalli –kurssi ja yliopistopedagogiikan kokonaisuus.
* Portfoliokurssi Jyväskylän yliopistossa 2007, 5 ects.
* Valtakunnallinen TieVie-asiantuntijakoulutus 2006-2007. 15 op.
Tieto- ja viestintäalan koulutus on lisännyt valmiuksiani oman ammattitaidon arviointiin ja kehittämiseen, samoin muuhun akateemiseen laatu- ja kehittämistyöhön. Tietoni yliopistopedagogiikasta ovat tarkentuneet. TieVie-kehittämishankkeeni koskee opinto-ohjauksen tehostamista.
Miten muut näkevät minut opettajana
Yleistä
Kehitän työtäni opetuksesta saadun palautteen varassa: se vaikuttaa kurssien sisältöihin, työtapoihin ja organisointiin. Joskus palaute on niukkaa, kuten opetusnäytteiden arvioinnissa:
Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Opetusnäyte englannin kielellä kirjallisuuden kotimaisen linjan yliassistentuuria varten 15.8.2007, hyvä.
Keskimmäistä näytettä kommentoi professori Matti Leiwo palautetekstissään, joka päättyy näin: ”Eli omalta vähäiseltä osaltani minulla on ilo kehua Katriina Kajannesta kirjallisuudentutkijana. Luulen, että myös opiskelijamme ovat valmiit yhtymään tähän arviointiin: Kajanneksen luennoista olen kuullut vain kehuvia kommentteja.”
Olen pitkään kerännyt systemaattisesti kirjallista palautetta. Liitteenä on jäljennöksiä opiskelijoiden ja joskus kirjallisuuden amanuenssin laatimista ja nimikirjoituksellaan vahvistamista palauteyhteenvedoista. Tulokset ovat poikkeuksetta erinomaisia, ja usein ne hipovat täysiä pisteitä. Esim. Lassi Nummen varhaistuotanto kognitiivisen tutkimuksen valossa 4,5/5, Runomuodot 4,6/5, Keski-Suomen nykykirjallisuus 4,3/5, Lyriikan tutkimus 4,5/5, Suomen kirjallisuuden klassikot 4,7/5.
Keskiarvot antavat tilanteesta selkeän kuvan, vaikka ne eivät yksinään riitä palautteeksi. Opiskelijat esittävät samoilla lomakkeilla numeroarvion ja sanallisia kommentteja. Ne ovat yhtäpitäviä keskiarvojen kanssa, kuten heidän muulloinkin kursseistani esittämät kannanotot. Liitteinä on palautetta opetus- ja ohjaustyöstäni. Virolainen jatko-opiskelija esittää asiasta oman näkemyksensä.
Opiskelija- ja vertaispalaute tarkemmin
Palaute on samansuuntaista kurssista toiseen. Opiskelijat ovat vuosien ajan antaneet kursseistani nimettöminä palautetta. He ovat itse laskeneet siitä keskiarvon, ja he ovat vahvistaneet palauteyhteenvedon nimikirjoituksellaan. Palaute on ollut poikkeuksetta erinomaista ja hiponut usein korkeinta mahdollista pistemäärää.
1996 Fenomenologinen kirjallisuudentutkimus, 3,9/5
2000 Lassi Nummen varhaistuotannosta kognitiivisen tutkimuksen valossa, 4,5/5
2001 Lyriikan tutkimus, 4,5/5
2002 Postmodernismin praktikum, 3,5/4
2003 Keski-Suomen nykykirjallisuus, 4,3/5
2003 Runomuodot, 4,6/5
2005 Suomen kirjallisuuden klassikot, 4,7/5
2006 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus, 4/5. Opiskelija kirjoittaa palauteyhteenvedossa: ”Opettajan osuutta kiiteltiin kovasti. Ensinnäkin opettajalla oli suuri merkitys innostavan ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. [- -] Yhteistä kaikissa osioissa oli, että opettajan osuutta kiiteltiin kovasti. Numeerisissa arvioinneissa opettaja oli saanut arvosanaksi myös 10 ja 5++, joten jos keskiarvo olisi laskettu näiden lukujen mukaan, se olisi ylittänyt täyden arvosanan 5.”
Opiskelijoiden ainejärjestö Opus antoi keväällä 2002 Kirjallisuuden laitoksen toiminnasta laitosneuvostolle kirjallisen palautteen, jossa ”haluttiin nostaa esiin muutama kurssi, jotka ovat joidenkin oppilaiden mielestä hyviä esimerkkejä siitä, millaiseen suuntaan haluamme opintojen kehittyvän: Katriina Kajanneksen Lyriikan tutkimus –kurssi koettiin perusteellisena, tietoja syventävänä, asiaan keskittyvänä ja ennen kaikkea tarkoitusta palvelevana opintojen osana”. Toinen esille nostettu kurssi oli Tuomo Lahdelman pitämä.
Yhteenvetoa
”Suosittelen lämpimästi Katriina Kajanneksen kirjallisuuden kursseja jokaiselle opiskelijalle”, oppilaani kirjoittaa liitteenä olevassa palautteessaan helmikuussa 2007. Toinen opiskelija kirjoittaa maaliskuussa 2007: ”FT KK on toiminut ensiarvoisen hyvin toimiessaan niin yliopiston opettavana yliassistenttina kuin ohjatessaan valmistuvia opiskelijoita pro gradu –töissään. Hänen rakkaudellinen opetustyylinsä, luovat ja omaa oppimista tukevat ryhmätyöohjeensa sekä asiantunteva ja huolehtiva pro gradu –töiden ohjauksensa ovat mitä parhaimpia suosituksia ammattimaisesta työotteesta.”
Tämän ansioluettelon liitteinä on palautteesta vain näytteitä, ja muu palaute on samanlaista. Lukemattomissa opiskelijoiden viesteissä opetustani, ammattitaitoani, luotettavuuttani, innostavuuttani, uudistumishaluani ja opiskelijoille antamaani asiantuntevaa ja kehittävää palautetta kiitetään. Yhä uudelleen palautteissa toivotaan samanlaisia kursseja, josta palaute annetaan.
Monet kertovat saaneensa kursseistani innostuksen suorittaa kirjallisuuden arvosanoja, jotkut myös jatko-opintoja (”ilman häntä en olisi todellakaan opiskellut kirjallisuutta sivuaineenani syventäviin opintoihin saakka”).
Liitteinä olevissa lausunnoissa minut nähdään opettajana ja ohjaajana, joka on kiinnostunut opiskelijoista sekä työstään ja sen kehittämisestä. Lisäksi korostetaan yhteistyökykyäni, luotettavuuttani ja myönteisyyttäni – saan lukea olevani ”aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti yhteistyökuvioita hakeva”. Entinen oppilaani ja nykyinen kollegani kirjoittaa: ”Ihmisenä hän on ystävällinen, toiset huomioon ottava ja kannustava persoona.”
”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppo tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista”, palautteessa väitetään. Minua on ensimmäisistä kursseistani tuoreimpiin asti sanottu innostuneeksi ja innostavaksi opettajaksi. Palautteen antaja kirjoittaa, että minuun sopii hyvin seuraava kuvaus opettajan työstä: tehtävänä ei ole tynnyrin täyttäminen vaan liekin sytyttäminen.
”Mitä luennointiisi tulee, olen onnellinen siitä, että sain opiskeluaikanani osallistua pitämillesi kursseille. Ne olivat aina ensinnäkin hyvin mielenkiintoisia, ja toisaalta – käytännölliseltä kannalta katsottuna – hyvin organisoituja.” Eräs opiskelija näkee asian näin: ”Kajanneksen kaikkia kursseja on leimannut opettajan erittäin positiivinen innostus ja antautuneisuus kulloinkin käsiteltävään aiheeseen. Opiskelijan kannalta on motivoivaa havaita, kuinka innostunut opettaja voi olla opetettavasta aiheesta!”
Opiskelija, jonka pro gradu –työtä sain ohjata toisena ohjaajana, kirjoittaa: ”Ilman hänen apuaan en olisi saanut pro gradu –työtäni valmiiksi.” Opiskelija, jonka pro gradu –työtä ohjasin, kiittää luentojani ja mainitsee: ”Samanlaista ohjausta olen saanut KK:lta gradutyössänikin: ystävällistä kannustusta ja uusia ideoita, toki myös kriittistä palautetta. K. kohtelee opiskelijoita hyvin tasa-arvoisesti ja arvostavasti eikä hänen vastaanotolleen menemistä tarvitse jännittää.”
Jatko-opiskelija, joka kertoo tunteneensa minut noin 12 vuotta, kirjoittaa: ”Ihmisenä ja asenteiltaan hän on ystävällinen, huomaavainen ja avulias, yhteistyöhaluinen ja –kykyinen, tehtävissään huolellinen.” Hän väittää, että pystyn ohjaamaan opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita asiantuntevasti ja tehokkaasti. Opiskelija, joka on laatinut väitöskirjan tutkimussuunnitelman ja pyytänyt minua ohjaajakseen, väittää minun toimivan hienossa vuorovaikutussuhteessa muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Hänen mielestään olen henkevä ja monella tapaa hieno opettaja ja ohjaaja.
Eräs opiskelija kirjoittaa: ”Katriina on aina innostunut työstään. Kotimainen kirjallisuus on hänelle sydämen asia.” Opiskelijapalautteessa on korostettu, että kurssieni sisällöt ja työtavat uudistuvat jatkuvasti. Minun mainitaan kunnioittavan ja kannustavan opiskelijoita ja suhtautuvan heihin tasapuolisesti. Opiskelija kirjoittaa: ”Opiskelijoihin hän jaksaa aina suhtautua innostuneesti, kannustavasti ja joustavasti. Näistä asioista olen kuullut samantapaisia mainintoja myös muilta opiskelijoilta. [--] Hän on paitsi kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä, myös omasta työstään ja sen kehittämisestä.”
Kollega, joka kertoo tehneensä kanssani yhteistyötä seminaarien ja kirjojen merkeissä, kirjoittaa: ”Olen tullut tuntemaan Katriina Kajanneksen innostavana ja mukaansatempaavana esitelmöijänä.” Hänestä osaan yhdistää ”tieteellisen tarkkuuden ja kaunopuheisen esitystaidon”. Kollega mainitsee monet kulttuurialoitteeni.
Eräs väitöskirjaa kirjoittava tutkija, joka on ollut johtamassani tieteellisen seminaarin sektiossa, mainitsee minun osoittautuneen hyväksi ohjaajaksi. Hän huomauttaa, että olen kirjahankkeissa ollut aina ”kannustava ja rakentavan kriittinen”. Kirjoittaja korostaa laaja-alaisuuttani, idearikkauttani ja aikaansaavuuttani sekä sitä, miten paljon olen lyhyessä ajassa julkaissut tutkielmia. Viimeisessä kappaleessa tutkija kirjoittaa: ”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppoa tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista. Opetus- ja tutkimustehtäviin liittyvästä kutsumustyöasenteesta kertoo, että Kajannes on aina auliisti auttanut myös minua tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka en virallisesti olekaan hänen ohjattavanaan.”
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)